Vierailimme Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttelyssä

Meille tuli oppaaksi Vesa-Matti Ovaska ja aloitimme kierroksemme 2. kerroksessa tutustumalla presidentti Mauno Koiviston saamiin kunniamerkkeihin.

Kuvassa jäsenet tutustuvat Mauno Koiviston sodan aikaisiin kunniamerkkeihin

Mauno Koivisto sai ensimmäisen kunniamerkkinsä, 2. luokan
Vapaudenmitalin, heinäkuussa 1944 1. Divisioonan jääkärikomppanian päällikön luutnantti Lauri Törnin esityksestä perusteluin, joissa todettiin, että Koivisto oli toiminut ”rohkeasti ja hyvällä tuloksella” pikakivääriampujana ”saaden runsaasti tappioita aikaan vihollisen rivistöissä”.

Mauno Koivisto toimiessaan pääministerinä ja presidenttinä sai myös useita ulkomaisia kunniamerkkejä, joista tässä esimerkkeinä vasemmalta oikealle Kolumbian San Carloksen ritarikunnan suurristi (1979), Norjan Pyhän Olavin ritarikunnan suurristi (1980) sekä Ranskan Kansallisen Ansioritarikunnan suurristi (1980).

Sitten siirryimme tutustumaan varsinaiseen kunniamerkkinäyttelyyn, joka sijaitsee rakennuksen kellarikerroksessa ja siellä meitä vastassa oli itse marsalkka Mannerheim.

Näyttelyssä on esillä kolmen ritarikunnan kunniamerkkejä: Vapaudenristin Ritarikunta, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta sekä Suomen Leijonan Ritarikunta. Näyttelyssä on esillä kunniamerkkejä 100 vuoden ajalta sekä taustahistoriaa ritarikuntien synnystä ja kehityksestä nykypäivään.

Akseli Gallen-Kallelan Haapamäellä 2.2.1918 luonnostelema ”Suomen Ruusun Kunniakunnan” kunniamerkki
Vapaudenristin Ritarikunnan kunniamerkit

Seuraavassa kuvassa on mielenkiintoinen yhtymäkohta näyttelyn ja klubimme välillä, sillä kuvassa on jäsenemme Tom Kiiaksen isoisän lääkintäkenraalimajuri Yngve Roschierin käyttämä ilmavoimien juhlapuku.

Talvisodan aikana Mannerheim oli havainnut tarpeen korkealle kunniamerkille, jolla voitaisiin palkita sotilaallista urheutta sotilasarvosta riippumatta. Vapaudenristin ritarikunnan muodostamisen yhteydessä 1940 perustettiin tätä tarkoitusta varten kaksiluokkainen erikoiskunniamerkki, Mannerheim-risti.

”Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeitten tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkinnoksi” Suomen puolustusvoimien sotilas voitiin hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää Mannerheim-ristin ritariksi.

Jalkaväenkenraali Rudolf Waldenille kuulunut 2. luokan Mannerheim-risti

Mannerheim-risti otettiin käyttöön jatkosodan aikana. Kaikkiaan niitä jaettiin 191 kappaletta. Kunniamerkkeihin liittyi myös kunniakirja, joista kuvassa jalkaväenkenraali Rudolf Waldenille myönnetyn 2. luokan Mannerheim-ristin kunniakirja.

Saimme vierailun aikana hyvän katsauksen suomen ritarikuntien kunniamerkkeihin sekä pääsimme tutustumaan hienoon Kansallisarkiston rakennukseen.

Kansallisarkiston kellari

Lopuksi presidenttimme Sirkka Hiltunen kiitti Kansallisarkiston edustaja Vesa-Matti Ovaskaa hyvästä opastuksesta.

Lähdeaineistona (kuvia ja tekstilainauksia) olen käyttänyt näyttelyopasta, joka löytyy myös pdf-tiedostona Kansallisarkiston sivuilta.

Facebook
Twitter
Follow by Email
LINKEDIN